Ahvenanmaa on Suomeen kuuluva ruotsinkielinen maakunta, jolla on itsehallinto ja oma lippu. Ahvenanmaalla on myös omat postimerkit, omat autojen rekisterikilvet ja oma Internet-maatunnus (.ax).
Ahvenanmaalla on noin 28 500 asukasta, joista noin 11 000 asuu Maarianhaminassa, joka on maakunnan ainoa kaupunki. Maarianhamina perustettiin vuonna 1861, ja tänä päivänä se on Ahvenanmaan elinkeinoelämän ja hallinnon keskus. Kaupungissa toimii myös Ahvenanmaan maakuntahallitus.
Elinkeinoelämä
Merenkulku, kauppa, pankkiala, maanviljely ja elintarviketuotanto ovat maakunnan tärkeimpiä elinkeinoja. Erityisesti merenkululla on aina ollut tärkeä merkitys Ahvenanmaalle, ja se on vaikuttanut eniten myös Ahvenanmaan väestöön.
Tutustu Ahvenanmaan merenkulun historiaan käymällä Ahvenanmaan merimuseossa, museolaiva Pommernilla ja Maarianhaminan Merikorttelissa.
Ahvenanmaan ominaispiirteitä
Ahvenanmaan ainutlaatuisiin ominaisuuksiin kuuluvat koskematon saaristo ja kauniisti hioutuneet silokalliot, jotka saavat punertavan värinsä ahvenanmaalaisesta rapakivigraniitista. Ahvenanmaan 6 700 saarta ja luotoa muodostavat ainutlaatuisen saarimaailman, jossa meri on aina läsnä.
Tiesitkö muuten, että Ahvenanmaa on Pohjoismaiden aurinkoisin paikka touko-elokuussa? Leudon ilmaston ansiosta Ahvenanmaan kasvisto ja eläimistö on erilainen kuin Manner-Suomessa.
Myös juhannussalot värikkäine koristeineen ja vanhanajan punaiset tuulimyllyt ovat Ahvenanmaata tyypillisimmillään. Voit ihailla niitä muun muassa Jan Karlsgårdenin kotiseutumuseossa Kastelholmassa. Museoalueella voit tutustua myös 1800-luvun ahvenanmaalaiseen talonpoikaistilaan.
Ahvenanmaa lyhyesti
Asukkaita: 28.500
Kieli: ruotsi
Valuutta: euro € on virallinen valuutta, mutta monet palvelupisteet ottavat vastaan myös Ruotsin kruunuja
Aika: sama kuin Manner-Suomessa (+2 CET)
Kokonaispinta-ala: 6 787 km2
Yhteensä yli 6700 saarta, joista asuttuja 60 kappaletta
Ahvenanmaan ruokakulttuuri
Ahvenanmaan maakunnan yli 6 500 saaren ruokakulttuuri on muovautunut kalastuksen, merenkulun sekä kaupankäynnin myötä piirteiltään omaleimaiseksi. Meri on aina ollut ahvenanmaalaisille elämän edellytys ja niinpä ruokakulttuurinkin pohjana oli kala, joista tärkeimpänä silakka. Maakunnan liharuuat olivat tavallisimmin keitettyä lihaa ja klimppejä keitoissa.
Vielä vuosisata sitten saaristolaiskylät tyhjenivät asukkaistaan syksyn tullen. Kyläläiset, lukuun ottamatta aivan vanhimpia, lähtivät ulkosaaristoon kalastamaan silakkaa tulevan talven varalle. He asuivat yksinkertaisissa mökeissä ulkosaariston luodoilla. Ruoka, keitettyä perunaa ja silakkaa, valmistettiin padoissa.
Leipä oli laivamuonan perusta ahvenanmaalaisilla purjelaivoilla, jotka kiersivät maailman meriä. Kun laivoja valmisteltiin pitkille merimatkoille, kodeissa leivottiin kuumeisesti leipää. Saaren leipomistuotteista kuuluisin on mustaleipä. Mustaleipä sisältää sekä maltaita että siirappia, mikä tekee siitä mehevän. Mustaleipä oli aikanaan pitojen ensimmäinen tarjottava, usein snapsiryypyn kera. Tämä erikoislaatuinen leipä on Ahvenanmaan lisäksi yleinen myös Turun saaristossa.
Ahvenanmaalaiset tuotteet ja ruokalajit
Ahvenanmaalla on saatavana paljon lähiseudulla toimivien paikallisten tuottajien valmistamia herkullisia ruokatarvikkeita ja ruokia. Ehdit yhden päivän aikana koota lähialueilta tarvikkeita jopa monen herkullisen aterian valmistamiseen.
Myös ahvenanmaalaisissa kaupoissa on myytävänä lähiseudulla valmistettuja tuotteita. Monet kahvilat ja ravintolat käyttävät paljolti lähialueella tuotettuja raaka-aineita. Usein järjestetään myös ruoka- ja juomamaistiaisia.
Suotuisan ilmaston ansiosta Ahvenanmaalla voi nauttia kokonaan Ahvenanmaalla tuotetuista maukkaista ja ravitsevista raaka-aineista valmistettuja aterioita. Kauempaa joudutaan tuomaan periaatteessa vain kahvi, tee ja pippuri.
Ahvenanmaalaiset nauttivat aamiaisen noin klo 7–8, lounaan klo 11–12 ja päivällisen klo 17–18. Iltapäiväkahvi on tärkeä, ja se juodaan noin klo 14–15. Päivän päätteeksi nautitaan tarvittaessa iltapalaksi voileipä. Monet käyttävät ruokajuomana maitoa.
Luomuleipomon valmistama tuore leipä ja klassikot hemvete (kotivehnä) sekä svartbröd (mustaleipä), jonka leipominen perinteisellä tavalla kestää useita päiviä.
Palkitut juustot, aito voi ja lattiakanaloissa vapaasti liikkuvien kanojen munat.
Paikallisesti tuotetut leikkeleet, kuten savukinkku, pippurisalami ja lampaanmakkara.
Graavattu tai kylmäsavustettu lohi ja maustesilakka.
Lähiseudun rapeat vihannekset, kuten tomaatti, salaatti ja yrtit. Maustekurkku sekä hillot ja marmeladit, jotka on valmistettu auringon kypsyttämistä marjoista ja hedelmistä.
Juurikkaat ja peruna erilaisiin ruokalajeihin sekä sipseihin, jotka valmistetaan Haraldsbyn Saltvikissä. Parsaa ja fenkolia kasvatetaan myös vientiin.
Sipuleita, sekä keltaista että punaista, viljellään valtavia määriä.
Lampaan-, naudan- ja sianliha sekä tuore kala, kuten ahven ja hauki, ovat itsestään selviä raaka-aineita.
Myös riista on Ahvenanmaalla hyvin tyypillinen raaka-aine.
Runsaan metsäkauriskannan ansiosta on mahdollista ostaa koko eläin, ja myös saksanhirvikanta on elpymässä. Saaristossa on paljon hirviä ja vesilintuja, ja molempia metsästetään paljon. Hylkeenmetsästyksellä on täällä pitkät perinteet.
Maakunnan ylpeyttä, Ahvenanmaan pannukakkua luumuhillon ja kermavaahdon kera, tai marjahillon ja kermavaahdon kera, voidaan tarjoilla aamiaisella tai päivällisellä sekä välipalaksi. Myös kermamunkki maistuu mainiolta erityisesti kahvin kanssa.
Smoothie, joka valmistetaan paikallisen meijerin jogurtista ja maustetaan ruusunmarjalla ja tyrnillä, tai lehtikaalilla ja omenalla tai mustikalla ja puolukalla sekä makeutetaan ahvenanmaalaisella hunajalla.
Mysli tai puuro, joka valmistetaan ekologisesta viljasta, esimerkiksi ruishiutaleista, kaurahiutaleista tai mannaryynistä.
Ahvenanmaalaisten katuruokaa ovat kesäjuhlissa tai makkarakioskeilla myydyt höyrykeitetyt wienernakkisämpylät tarjoiltuna bostonkurkun ja makean ahvenanmaalaisen sinapin kera.
Markkinoilla myydään vaunuista myös tuoreita ”Ledholmare”-silakkapurilaisia.
Sundissa, jossa venäläinen kulttuuri oli vallalla Bomarsundin aikaan, leivotaan vieläkin Sundin piirakoita tai venäläisiä jauhelihapiirakoita.
Hyviä ruokajuomia ovat maito, omenatuoremehu ja poreileva siideri tai lasillinen vesijohtovettä. Päivälliselle sopii Stallhagenin olut sekä Smakbynin tislaamon valmistama snapsi tai avec. Kun haluat juhlia kunnolla, nauti Ahvenanmaan saariston merenpohjassa varastoitua samppanjaa.
Menu
Alkuruoka
Saariston silakkakeitto
Saaristolaisleipä
Pääruoka
Karitsan kare ja Lämmin Waldorfinsalaatti
Jälkiruoka
Ahvenanmaan pannukakku
Saariston silakkakeitto
1kg
hyviä perunoita
6
makoisaa porkkanaa
1
palsternakka
1
purjon vaalea osa
700g
silakkafileitä
1,2l
vahvaa kalalientä
3dl
valkoviiniä
runsaasti tilliä
valkopippuria myllystä
nokare voita kuhunkin annokseen
1. Kuori ja pilko kaikki juurekset ja purjo pieniksi kuutioiksi tai suikaleiksi. Silppua myös tilli.2. Kuumenna kalaliemi ja laita juurekset ja purjo kiehumaan. Lisää valkoviini. Mausta suolalla ja pippurilla makusi mukaan. Keitä juurekset kypsiksi.3. Leikkaa silakoista (saksilla) pieniä palasia ja lisää ne keittoon. Anna kiehahtaa. Ripottele päälle runsaasti tilliä ja laita tarjolle. Voit vielä laittaa kunkin annokseen nokareen voita, niin se kruunaa makuelämyksen! Tarjoa ruisleivän tai saaristolaisleivän kera.
Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi kattilassa tai mikrossa. Murenna hiiva joukkoon ja sekoita hyvin. Lisää loput aineet eli siirappi, olutmaltaat, vehnäleseet, ruisjauhot, suola ja vehnäjauhot puuhaarukalla sekoittaen. Taikina ei vaivata. Voitele kaksi 2 litran vuokaa voilla. Jaa taikina vuokiin. Anna kohota leivinliinalla peitettynä 1 1/2 t.
Kuumenna uuni 175 asteeseen. Paista leipiä keskitasolla noin 2 t. Kun leivät ovat kypsyneet 1 1/2 t, valele ne kauttaaltaan siirappivedellä ja jatka paistamista vielä 30 min. Anna leipien jäähtyä vuoissaan. Leivät ovat parhaimmillaan parin kolmen päivän päästä. Anna leipien mielellään tekeytyä kylmässä.
Minä olin Bomban ravintolassa harjoittelussa oli mukava paikka ja tehtiin kaikkia tehtäviä salaattia, jälkiruokia, pullaa myös muita tehtäviä eli siivouksia ja tiskiä. Alusta oli vähän vaikea mutta olin tottunut heti viikon päästä he neuvoivat ja auttoivat minulle kaikista asiasta . Bomban ravintolan henkilökunnalta opin paljon tehtäviä ja kiitokset kaikille. Minulla oli hyvä kokemus.
Kokki on henkilö, joka toimii ammattimaisena ruoanlaittajana. Kokki voi työskennellä ravintolan, laivan, leirin tai muun vastaavan keittiössä. Ravintolakokin työhön kuuluu muun muassa ruoanlaitto, ruokalistan laatiminen ja asiakkaiden tilauksien vastaanottaminen hovimestarilta, tarjoilijalta tai "printiltä". Keittiön esimiehiä ovat vuoromestarit, keittiömestarit ja keittiöpäälliköt. Minä haluan kun olen valmis työskennellä isossa keittiössä.
Ravitsemisalalle on nimensä mukaisesti keskeistä erilaisissa ravintoloissa tapahtuva ruoan valmistus, tarjoilu ja asiakaspalvelu. Ravitsemispalveluja tuotetaan sekä hotelli- ja ravintola-alalla että catering- eli suurtalousalalla.
Minä olen Sengul Köseoglu.Olen 46 vuotta vanha,olen kotoisin Turkista ja asun melkein 11 vuotta Suomessa olen asunut nurmeksessa.Minulla on kaksois tyttöä he ovat neljällä luokalla.
Minä kävin suomen kielenkursilla ja kehiitän kielini nyt minä haluan saada ammattia.Kokki on tuttu ammatti minullekoska turkissa on minun oma kaupunki kuuluisa kokista.Luulen minulta tulee hyvä kokkia.
Virhe